Milloin on aika mennä eteenpäin?
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta. Siksi tarkkaillaan erilaisia enteitä, tähtikarttoja ja planeettojen asentoja, ja pyritään löytämään niistä vastauksia elämän kysymyksiin. Tulevaisuuden ennustamisesta on tänä päivänä tehty jopa tiedettä. On futurologeja, jotka seuraavat aikamme ilmiöitä, ja pyrkivät sitten tekemään kauaskantoisiakin johtopäätöksiä tulevaisuuteen.
Jumala johtaa ja ohjaa maailman kulkua oman tahtonsa mukaan. Ja vaikka Herra johdattaisikin meitä tuskan, epäonnistumisten tai kärsimysten kautta, kuitenkin polku johtaa loppujen lopuksi todelliseen siunaukseen ja onneen.
Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. (Room. 8:28)
Joskus on vaikeaa tietää Jumalan tahto. Jumalan tahdossa kulkeminen on meille elämänmittainen löytöretki. Myös meillä on epäilyksen hetkemme! Usein vieläpä juuri silloin, kun olemme täsmälleen sillä paikalla, mihin Jumala on meidät tarkoittanut. Kykenemme tunnistamaan Jumalan johdatuksen helpommin silloin, kun olemme antautuneet hänelle koko sydämestämme. Jos kuljemme niin kuin itse tahdomme, emme välttämättä ymmärrä Jumalan johdatusta. Jumala ei ole automaatti, joka elää elämämme puolestamme ja auttaa meitä aina valitsemaan parhaan vaihtoehdon. Meillä on valinnanvapaus. Hyvä tienviitta matkalla on Jumalan rauha sisimmässämme.
Jumala puhui muinoin Moosekselle suoraan, milloin tuli lähteä liikkeelle. Mooses sanoi: Herra, meidän Jumalamme, sanoi meille Horebinvuorella: ’Te olette jo kyllin kauan viipyneet tässä vuoristossa. Lähtekää liikkeelle.– (5. Ms 1:6-7)
Mikä vuori meillä itse kullakin on ylitettävänämme? Jumala puhuu meille tänään sisäisesti Pyhän Hengen kautta. On kuitenkin monia asioita, jotka estävät kuulemasta Hänen ääntään. Hengellisten korvien kehittämiseen on yksi tie ylitse muiden: rukouksen tie.
Paavali rukoilee, että kolossalaiset saisivat hengellistä viisautta ja ymmärrystä ja siten he tulisivat täydellisesti ymmärtämään Jumalan tahdon! (Kol. 1: 9-10)
